Matka kanssasi

Syyskuun 15. päivä 2019 on päivä, jota en koskaan unohda. Se oli hetki, jolloin digitaalisessa maailmassa, Thaicupid-sivustolla, elämäni sai uuden suunnan. Tapasin siellä Chen Khunnarasamrongin, ja siitä päivästä lähtien meillä on ollut yhteys, joka on kasvanut päivä päivältä vahvemmaksi.

Ensimmäinen tapaamisemme tapahtui marraskuussa 2019. Lensin yölennolla Bangkokiin ja jatkoin suoraan Pattayalle, missä majoituin Sureena-hotelliin. Vain tunti myöhemmin Chen saapui linja-autolla Aranyaprathetista. Se hetki, kun näimme toisemme ensimmäistä kertaa, oli sanoinkuvaamattoman lämmin ja jännittävä. Vietimme kolme viikkoa yhdessä Pattayalla, Bangkokissa ja Chenin kotiseudulla Aranyaprathetissa, jossa sain tavata hänen perheensä ja ystäviään.

Toinen matkani toteutui tammikuussa 2020. Samat lämpimät hetket, samat paikat, mutta nyt jo tutummat kasvot ja läheisempi tunne. Olimme taas Pattayalla, Bangkokissa ja etenkin Chenin kotiseudulla Aranyaprathetissa. Kolmas matka maaliskuussa 2020 jäi osittain kesken. Korona pysäytti maailman. Maakuntien rajat sulkeutuivat, ja Chen joutui palaamaan kotiinsa. Minä jäin yksin Pattayalle, katsomaan, kuinka yhteinen aikamme katkesi odottamatta. Lensin Finnairin viimeisellä lennolla Suomeen. Maailma sulkeutui

Seurasi pitkä, raskas odotus. Olimme erossa fyysisesti 456 raskasta päivää. Mutta yhteytemme ei katkennut. Olimme joka päivä yhteydessä. Videopuheluin, viestein, kuvin ja jaetuilla tunteilla. Kirjoitin sähköpostia silloisen hallituksen ministereille, Pekka Haavisto vastasi ja pahoitteli tilannetta. Kiitos siitä. Otin yhteyttä kansanedustajiin, keskustelin tilanteesta myös entisten ministerien kanssa, ja yritin vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, jotta parisuhteen perusteella sallittaisi maahantulo. Love Is Not Tourism - Finland facebook ryhmän puitteissa lähestyimme myös useampaakin tahoa joka asioihin voisi vaikuttaa.

Olen ihminen, joka ei helpolla luovuta. Kirjoitin rajaviranomaisille, valmistelin dokumentteja ja selvitin, miten Chen voisi tulla Suomeen. Lopulta, kesäkuun alussa Chen sai viimeinkin viisumin, ja juuri ennen Juhannusta (24.6.2021), kaikki kääntyi parempaan. Chen lensi Suomeen, ja minä odotin häntä Helsinki-Vantaalla. Meidät yhdisti uudelleen sama tunne kuin alussa, mutta nyt entistä vahvempana. Me olimme selvinneet.

Toukokuussa 2021 olimme julkaisseet jo "etä" kihlauksen ja 28. heinäkuuta avioiduimme täällä Suomessa. Chen työskentelee nykyään hoiva-avustajana vanhusten parissa ja tuo arkeen iloa, lempeyttä, lämpöä ja vastuuta. Jaamme nyt elämäämme Alajärvellä. Tavallisissa hetkissä, mutta niin merkityksellisissä.

Käsi kädessä

Jo aivan alkutaipaleella teimme lupauksen, joka on yhä meille tärkeä: kuljemme loppuelämän käsi kädessä. Se ei ollut vain sanonta, vaan konkreettinen päätös. Kun tapasimme Thaimaassa, pidimme kiinni toistemme käsistä kävellessämme. Ja nyt, neljä vuotta yhdessä Suomessa, se jatkuu edelleen. Menemme minne tahansa, käsi hakeutuu toisen käteen. Autoakin ajan usein niin, että minun käteni lepää Chenin sylissä (automaattivaihteinen auto auttaa tässä). Pieni asia, mutta suuri läheisyyden tunne.

Suomalaiselle miehelle tällainen ei ole välttämättä ihan tavallista. Mutta enhän minä ole koskaan ollut täysin “normaali”. Ehkä juuri siksi tämä tuntuu niin oikealta.

Kun Chen tarttuu käteeni, en tunne vain sormien puristusta. Tunnen lupauksen: kulkea yhdessä arjessa ja juhlassa, iloissa ja suruissa. Käsi kädessä loppuun asti.

Tämä ei ole tarina vain rajojen, pandemioiden tai kulttuurien ylittämisestä. Tämä on kertomus toivosta, uskosta ja rakkaudesta, joka ei kysy etäisyyksiä. Se on tarina meistä kahdesta, jotka emme luovuttaneet, kun elämä koetteli. Ja joka päivä jatkamme tätä matkaa yhdessä.

❤️

Hetki, jota odotimme

"Tämä video tallensi hetken, jolloin pitkä odotus palkittiin ja matkamme sai jatkua yhdessä."

Kiitos Love Is Not Tourism - Finland Facebook-ryhmälle vertaistuesta silloin kun erossaolo oli kaikkein vaikeinta. Kiitos kavereille ja sukulaisille. Kiitos bestman Seppo. Sitä sinä juurikin olet! Kiitos myös muille Facebook kavereille jotka valoitte minuun uskoa ja toivoa, että päädymme vielä esteistä huolimatta yhteen! Te olitte oikeassa, että kaikki päättyy vielä hyvin! Erikoiskiitos ex-puolisolle Merville. Elämä ei ole niin mustavalkoista kuin moni sivustaseuraava olettaa! Isoin kiitos Chenille joka kestit yhdessä minun kanssa kaiken tämän yli ja tulit luokseni Suomeen! Kiitos elämä! Rakastan teitä kaikkia!