Oman kokemukseni jakaminen
Nimi: Rauno Alatalo
Paikkakunta: Alajärvi, Etelä-Pohjanmaa
Tausta: IT-alan yrittäjä, raitis alkoholisti, paniikkihäiriön kanssa eläjä.
Olen kulkenut pitkän ja vaiherikkaan matkan pois alkoholin varjoista kohti tasapainoisempaa elämää. Raitistuin vuonna 2000, ja vaikka päätös lopettaa juominen oli oma, en ole tehnyt kaikkea yksin. Raittiuden alkuvuosina sain tukea A-klinikkasäätiön (Seinäjoki) terapeutilta, ja mukana ovat olleet myös mielenterveyspalvelut, (Alajärvi) lääkäri ja psykoterapeutit. Elämäni varrella on ollut jaksoja, jolloin masennus ja ahdistus ovat vaatineet myös lääkehoitoa, erityisesti jännittämisen hallintaan.
Sosiaalinen jännittäminen ja paniikkihäiriö ovat olleet osa elämääni niin kauan kuin muistan. Käännekohta oli syksyllä 2000 Kuopiossa käyty 10 päivän paniikkihäiriökurssi, joka avasi silmäni: en ollutkaan yksin kokemusteni kanssa. Se oli yksi merkittävä hetki, joka muutti ajatteluani. Ensimmäistä kertaa uskalsin oikeasti puhua siitä, mitä sisälläni tapahtui.
Olen ollut raittiina yli 25 vuotta, mutta toipuminen on ollut paljon enemmän kuin vain päihteettömyyttä. Se on ollut matka kohti itseni hyväksymistä, pelkojen kohtaamista ja ennen kaikkea avoimuutta. Koen tärkeäksi jakaa kokemuksiani etenkin niille, jotka kamppailevat sosiaalisen jännittämisen, paniikkikohtausten tai häpeän tunteiden kanssa, sekä heille, jotka tekevät töitä tällaisten ihmisten parissa.
Kokemuksiani, joita olen jakanut vertaistuen hengessä
- Alkoholiongelman ja siitä toipumisen tie raitistumisen kautta.
- Sosiaalisen jännittämisen ja paniikkihäiriön kanssa eläminen ja niistä selviäminen.
- Masennuksen ja ahdistuksen läpi kulkeminen ja niiden jäsentäminen elämänkokemuksena.
- Avoimuuden ja kokemusten jakamisen merkitys puolin ja toisin.
- Elämä ilman päihteitä. Olla esimerkkinä nuoremmille ja vertaistukea etsiville.
Tarkoitus ja toiveeni
Haluan rohkaista muita hakemaan apua. On se sitten terapiaa, vertaistukea, keskustelua tai itseensä syventymistä. Tärkeintä on, ettei jää yksin.
Kun olen puhunut avoimesti omasta matkastani, olen saanut erityisesti nuorilta palautetta: "Kiitos kun kirjoitat." - "Pystyn samaistumaan kaikkeen mitä sanot." Juuri näissä kohtaamisissa tunnen, että myös minä saan tukea. Tämä ei ole valmiiksi tulemista, vaan yhteistä kulkemista, toinen toistamme tukien.
❤️

"Uran huippu lähestyy!"
"Minun polkuni ei ole oppikirja, mutta se voi olla kompassi jollekin toiselle."
- Rakkaudella, Rauno -