Thaimaasta Suomeen
Vimpelin Vedon intohimoiseksi faniksi
Kun Thaimaalainen Chen Khunnarasamrong – nykyisin Alatalo – muutti Suomeen kesällä 2021, hänellä ei ollut aavistustakaan pesäpallosta. Nyt hän elää mukana Vimpelin Vedon jokaisessa ottelussa, seuraa sarjataulukkoa ja kirjaa tarkasti joukkueen tulokset. Hän on päättänyt kiertää kaikki Miesten Superpesiksen paikkakunnat ja seurata Vimpelin Vedon peliä jokaisella niistä.
– En ollut koskaan kuullutkaan pesäpallosta ennen kuin tapasin Raunon, Chen nauraa.
– Nyt se on minun lempilajini. Se on jännittävä ja siinä on niin paljon taktiikkaa. Haluan nähdä Vimpelin Vedon pelin kaikilla paikkakunnilla, missä Veto Superpesistä pelaa.
Tavoite on jo pitkällä. Chen on nähnyt otteluita Vimpelissä, Alajärvellä, Pattijoella, Koskenkorvalla, Seinäjoella, Haminassa, Kouvolassa, Hyvinkäällä, Imatralla, Sotkamossa ja viimeisimpänä Kempeleessä. Pesäpallon kauden avausottelut olemme käyneet katsomassa Espanjan Fuengirolassa 2023 ja Vimpelin Vedon pelin sitten seuraavana vuonna 2024. Vain Tampere, Kitee ja Joensuu puuttuu vielä listalta.
Videopuheluista katsomoon
Kaikki alkoi kuitenkin jo ennen Suomeen muuttoa. Chen ja Rauno tapasivat syksyllä 2019, ja jo silloin Rauno kertoi Vimpelin Vedosta ja sen menestyksestä. Pesäpallo oli hänelle tärkeä asia, jonka hän halusi jakaa myös Chenin kanssa.
Korona muutti suunnitelmat. Pari joutui olemaan erossa 456 päivää. Se oli pitkä jakso, johon mahtui myös kesä 2020 pesäpallokausi, jonka Rauno seurasi yksin.
– Olimme koko ajan videopuheluissa. Näytin Chenille pelejä puhelimen kautta ja kerroin säännöistä englanniksi , vaikka välillä sanat loppuivat kesken. Hän kuunteli, kyseli ja oppi , Rauno muistelee.
Kuva: ensimmäinen käynti Saarikentällä 2021
Kun Chen viimein saapui Suomeen kesällä 2021, pesäpallo nousi heti yhteiseksi kesäharrastukseksi.
– Kävimme katsomassa pelejä Vimpelissä ja tottakai myös täällä Alajärvellä. Pian kävimme myös vierasotteluissa kauempana. Minä kysyin säännöistä, Rauno selitti. Miksi kopitetaan, miksi väärällä pääsee kentälle, mitä tarkoittaa ajolähtö, laiton, palo ja haava, jne. Pesäpallo ei ole mikään yksinkertainen laji. Se on strateginen peli, täynnä pieniä yksityiskohtia, vähän kuin shakkia.
Hyvä minä
– Rauno myöntää pilke silmäkulmassa, että vaimosta tuli nopeasti jopa intohimoisempi fani kuin hänestä itsestään.
Kausi 2022 toi Vimpelille kultaa
– Kyllä minä voin sen verran kehaista, että olin ihan kelpo opettaja, Rauno naurahtaa. Nyt Chen on se, joka ehdottaa pelireissuja säässä kuin säässä. Katsomossa hän kannustaa äänekkäämmin kuin moni suomalainen. Jos peli jää välistä, hän kysyy heti töistä tultuaan: "Miten pelissä kävi?"
– On hienoa nähdä, miten vilpitön ilo ja into tarttuvat häneen. Se tekee minutkin onnelliseksi, Rauno sanoo.
Katsojan vastaanotto
Pesäpallo ei ole helpoin laji uudelle katsojalle. Se on täynnä sääntöjä, termejä ja vivahteita, joita ei opi hetkessä.
– Pesäpallo tarvitsee uusia katsojia. Minua ihmetyttää, kun katsomossa joskus kuulee jonkun esittelevän lajia uudelle katsojalle siihen sävyyn, että ”tämähän on vain tällaista koppipalloa”. En voi ymmärtää, miksi väheksytään lajia, jota kuitenkin itse haluaa seurata. Uudelle katsojalle pitäisi mieluummin kertoa, miksi koppia lyödään, miksi välillä näyttää siltä, ettei tapahdu mitään. Nekin hetket kuuluvat pesäpalloon – juuri strategiansa takia.
Kun näin, miten Chen oppi pelin saloja, ymmärsin, että tärkeintä on pysähtyä ja antaa tilaa kysymyksille. Kun uusi katsoja kokee pääsevänsä mukaan ja saa vastauksia, se voi sytyttää kipinän, josta voi kasvaa elinikäinen intohimo.
Lippu käsissä "torille"
Urheiluinto ei rajoitu pelkästään pesäpalloon. Kun Suomi voitti jääkiekon MM-kultaa 2022, Chen tiesi heti, mitä tehdä. – Hän nappasi Suomenlipun ja sanoi: “nyt mennään torille!” Me ajoimme Alajärven keskustaa ympäri useamman kerran. Chen seisoi penkillä, kädet pystyssä kattoluukusta ja suomenlippu liehui tuulessa. Se oli upea hetki, Rauno muistelee.
Ensimmäinen suomeksi opittu laulukin oli Maamme-laulu. Vuoden 2022 jääkiekon Olympia- ja MM kullan, sekä syksyllä Vimpelin pelatessa finaaleissa Maamme-laulun sanat jäivät hänelle pysyvästi mieleen.
"Niin hullu ja ihana"
Pesäpallosta on tullut enemmän kuin harrastus. Se on osa pariskunnan yhteistä tarinaa ja vahvistanut heidän sidettään entisestään. – Rakastan Cheniä valtavasti. Tämä kaikki on vain lisännyt sitä rakkautta. Hän on niin “hullu ja ihana”, Rauno hymyilee ja viittaa Samu Haberin kappaleeseen “Sä”, jonka sanat ovat jääneet heidän yhteisen tarinansa tunnuslauluksi.
❤️